tiistai 17. lokakuuta 2017

Ei aina mennäkään ympyröitä!

Syksy toi mukanaan pimeyden, sateen, kylmät aamut ja rakeet! Tarkennan vielä, että rakeita ei suinkaan sada, vain ne ilmestyvät kuviin. Voi, kun olisi pari tuhatta euroa ylimääräistä rahaa, niin voisi ostaa hieman valovoimaisemman objektiivin, mutta näillä on nyt vain selvittävä. 

Tulin tänään tallille suoraan koulusta. Pilinan Poika oli juuri tullut tunnilta ja oli Larkon ratsastuksen vuoro. Menin ottamaan kuvia, sekä seuraamaan ratsukon menoa. Larkolla ratsastanut Airi (linkki Airin blogiin) kirjoittelikin tänne pienen analyysin ratsastuksesta.
 


Jos pitäisi sanoa yksi adjektiivi kuvaamaan Larkolla ratsastusta, niin sanoisin turvallinen. Vaikka hevosella on ikää vasta kolme vuotta, niin ei missään vaiheessa tuntunut, että hevonen ei olisi hallinnassa. 

Oli todella hankalaa lähteä ratsastamaan niin kouluttamattomalla hevosella, joka ei osaa mitään hienoja kouluratsastus temppuja. Siinä sitten hetki meni sisäistää asia, että "hei eihän tää tiedä mitä pohkeet tarkottaa". Jos hevonen vain tietäisi mitä kaikki avut tarkoittaa, niin siitä voisi tulla vaikka minkäläinen kisa hevonen. Ja tottakai se on ihan normaalia, että ei tuon ikäinen hevonen tiedä mitä mitkäkin avut tarkoittaa! Siinähän niitä opetellaan, pikkuhiljaa. 
  


Kaikista tärkein asia, minkä huomasin, oli rento istunta. Jos erehtyi vähän liikaa nojaamaan eteen, niin hevonen automaattisesti meni jäykemmin. Ja kun taas älysi istua selkä suorana ja pyöräyttää olkapäät taakse, hevonen muuttui rennommaksi. Sama päti liikkeelle lähdöissä pysäytyksien jälkeen, ei tarvinnut muutakuin pyöräyttää olkapäät, istua suoraan, painaa vähän pohjetta ja maiskuttaa, jolloin hevonen oli liikkeessä. 

Larkon luonne on kyllä aivan mahtava! Ei mitään omapäisiä ideoita vain kuunteli ratsastajaa hyvin, vaikka vähän tais Larkkoa ( ja ehkä myös minua ) jännittää.



Sitten katsotaankin, että miten minun ja Platinan ratsastustreenit menivät. Platinalla oli ollut sunnuntai ja maanantai vapaata, sillä Platina ei ollutkaan mennyt sunnuntaina tunnilla, kuten olin luullut. Oletin siis tämän takia, että allani olisi hieman säpäkämpi ratsu, mutta huomasinkin pian, että Platina oli todella rennolla ja rauhallisella päällä.

Kaikki minun ratsastuskuvani on ottanut Airi.

Ennen selkään nousemista otin parit kuvat Platinan uusista varusteista, joista tulee pientä esittelyä tänne blogiin ihan lähiaikoina. Sitten nousin satulaan ja aloitin kävelemällä. Tein käynnissä pari ympyrää ja pysähdystä. Platina kuunteli todella hyvin apujani ja taipuikin oikein mukavasti. 




Käveltyämme jonkin aikaa nostin ravin ja ravasin ensin vain yhden pitkän sivun kerrallaan. Platina oli aluksi hieman hätäinen, mutta tällä harjoituksella sain sen rauhoittumaan ja kuuntelemaan apujani entistä paremmin. Hetken päästä aloin ravaamaan ihan normaalisti kenttää ympäri. Huomasin, että Platina oikoi aika paljon kulmissa, joten keskityin pari kierrosta taivuttamiseen ja kulmien läpi ratsastamiseen. Monesti kun jää vain matkustamaan kulman läpi, kun kulmassa juuri pitäisi ratsastaa ja taivuttaa hevosta, eikä antaa sen kaatua sisälle.

Kun olin saanut kulmissa kaatumisen hallintaan ja parannettua ongelmaa, otin mukaan päätyympyrät. Ympyröillä Platina hidasteli hieman ja sainkin tämän takia olla kokoajan maiskuttelemassa. Onneksi Platina ei kuitenkaan ihan kuin täi tervassa liikkunut, vain onneksi vain liikkui hieman hitaassa temmossa. Hetkittäin ruuna sitten meni oikein mukavasti.

Ravailtuani tämän saman kaavan mukaan molempiin suuntiin, otin suitset pois ja vaihdoin tilalle kaulanarun. Kävelin hetken kaulanarulla ja pyysin Airia selostamaan edellisellä tunnilla tehdyn tehtävän. Muutin hieman tehtävää ja nostin ravin. 




Pellonpuoleisella pitkällä sivulla tehtiin iso suorakulmion muotoinen ura merkkeinä olevien maitotonkkien ympäri. Kulmista tuli saada mahdollisimman terävät. Toisella pitkällä sivulla taas oli kolme muovitonkkaa uran sisäpuolella, joiden välistä piti pujotella. Välit olivat pitkät, joten tehtävä oli aika helppo ravissakin.

Platina kääntyi todella hyvin molempiin suuntiin suorakulmiolla. Vaikka se ei pysty ravissa ihan teräviä kulmia tekemään, ruuna teki parhaansa mukaan ja kuunteli apujani hienosti. Oikeastaan kumpikaan näistä tehtävistä ei tuottanut suurempia ongelmia, mutta ne olivat silti hyvää kääntämis- ja taivuttamistreeniä.




Suoritettuamme tehtävää riittävän monta kertaa molempiin suuntiin siirryimme päätyympyrälle. Aikomuksena oli tehdä pari laukannostoa ja tsekata, että osaako Platina vielä laukata. Oikeaan kierrokseen Platina oli todella tahmea, eikä laukka olisi millään noussut. Sain jopa huomauttaa pari kertaa raipalla Platinan lavalle, että nyt liikettä niveliin. Lopulta ruuna nosti laukan ihan hyvin ja vaikka se ei ollut mitenkään laadukasta, eikä niin hyvää, mitä tiedän Platinan osaavan mennä, vaihdoin suuntaa. 

Oikeaan kierrokseen laukka sujuikin todella paljon paremmin. Platinan moottori heräsi horroksesta takaisin toimintaan ja sainkin yllättävän hyvän laukan lopulta kaivettua hevosesta esille. Laukattuaan kierroksen ympyrän ympäri, kehuin Platinaa vuolaasti ja siirsin sen käyntiin. Onnistuneen suorituksen jälkeen oli hyvä lopettaa treenit.


5 kommenttia:

  1. Wau olis tosi hienoo päästä itekkin kokeilla kaulanarulla ratsastamista! Tosi hyviltä näyttää sun ja Airin meno :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentistasi! Välitän kehut Airillekin :)

      Poista
  2. Loistava postaus niin kuin aina! Kaulanarulla meneminen vaikutti sujuvan hyvin. Sen avulla saa kyllä harjoiteltua hyvin istuntaa, kun hevosta ei voikkaan kääntää ohjalla vaan pitää käyttää vain istuntaa ja pohkeita. Tosi suloinen myös toi Larkko! Noi lainaukset kuvien välissä alussa oli tosi kivoja :)

    viisiaskellajia.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Platina menee kyllä todella hyvin ja rennosti kaulanarulla, jopa paremmin kuin suitsilla! Ihan oikeassa olet, istuntani on kyllä parantunut tosi paljon :) Larkko kiittää <3 Airi kyllä kirjoitti tosi kivasti!

      Kiitos kommentistasi!

      Poista