perjantai 18. elokuuta 2017

Tällä kertaa lähti suitsetkin!


Tänään pääsin pitkästä aikaa takaisin hevosen selkään ja voi, kuinka kotoisalta siellä tuntuikaan! Platiniumkin oli ollut minun kuvausreissuni ja sairastumiseni takia hieman yli viikon lomalla ja se olikin ihan iloinen päästessään taas töihin.

Alkuverryttelyt tapahtuivat aikamoisilla mutkilla ja kiekuroilla, sillä halusin saada Platinan vetreäksi heti alkuun. Kävin vielä hetken ravailun jälkeen maassa juoksuttamassa Platinaa pari kierrosta liinan(lue: narun, joka koostui ohjista ja kaulanarusta)päässä, sillä ravi tuntui hieman oudolta selkään. Tämä taisi olla vain Platina, joka loman jälkeen ei jaksanut nostella etujalkojaan ;) , sillä askel oli ihan puhdas.

Hyppäsin takaisin selkään ja aloitin kaulanaruilut kuitenkin vielä ohjat matkassa mukana. Eija tuli kentälle kuvaamaan siinä ravaillessamme. Koska Platinalla onnistui ympyrät ravissakin kaulanarulla ohjaten päätin, että tänään jättäisin suitsetkin pois ja kokeilisin taipuuko Platina raviympyrälle senkin jälkeen.


Jotenkuten kurottelemalla sain kuin sainkin suitset pois Platinan päästä, kirahvi kun tuo hevonen selvästi on. Heitin suitset maahan, josta Eija ne nappasi talteen.

Aloittelin tietenkin käynnissä ja tein voltteja kulmiin. Yhden kerran Platina harkitsi voltin jatkamisen sijaan portille kääntymistä, mutta sain sen kääntymään oikeaan suuntaan raipan avustuksella. Raippahan on minulla siis mukana tarvittaessa tehostamassa kääntäviä apuja.


Kun kumpaankin suuntaan oli ympyrät käynnissä tehty, päätin koettaa ravissakin. Platina kääntyi yllättävän hyvin ympyrällä ja olin oikein tyytyväinen, vaikka mitään kovinkaan monimutkaisia tehtäviä emme suorittaneet. Erityisen tyytyväinen olin siihen, että Platina ei pelkällä kaulanarulla ohjatessa karannut vaikeammassa suunnassa ympyrältä pois, sillä näin se oli aiemmin yhden kerran tehnyt, kun ohjat olivat olleet vielä mukana. Aiemmillakin kerroilla se on tätä kyseistä aktiviteettia harrastanut, mutta asia on harjoitellessa vähentynyt huomattavasti.

Ravatessamme satoi jo hieman, joka ei niinkään haitannut. Kun sade kuitenkin yltyi, oli Eijan kiiruhdettava viemään kamera talliin, joten oli aika laittaa Platinalle suitset päähän ja kävellä loppukäynnit. Loppukäynnit ja pienet taivuttelut suoritettuamme ruuna oli selvästi tyytyväinen päästessään sateesta talliin katon alle.

Tallissa tulikin taas kiiteltyä hevosta hyvästä työstä. Suunnittelin hieman jo, että jos aikataulut ensiviikolla sattuvat niin, että Eija pääsee taas kentälle kuvaamaan, voisin kaulanaruilla Platinalla hieman lisää.


Video:

 

4 kommenttia:

  1. Teidän meno näyttää kyllä oikein kivalta! Olisi mahtavaa päästä itsekin kokeilemaan kaulanarua, mutta ehkä sitten joskus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Suosittelen kyllä joskus kokeilemaan, tunne on ihan huippu, kun hevonen toimii niin vähillä varusteilla!

      Poista
  2. Kiva postaus! Kaulanaruilu on kyllä ihanaa ja jotenkin niin vapauttavaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun pidit postauksesta! Kaulanaruilu on kyllä kivaa, lisäksi hevosetkin pitävät siitä ja menevät kaulanarulla todella rennosti, ainakin minun kokemukseni mukaan!

      Poista