lauantai 6. elokuuta 2016

Puolesta vai vastaan?


Ja nyt muistetaan (kuten aina), että tässä postauksessa esiintyvät mielipiteet ovat täysin minun omia, eikä niistätarvitse vetää hernettä nenään ja kiistelemään asiasta. 

MITÄ MIELTÄ OLET?
Hevosen tulisi liikuttaa päivittäin. Niin ja näin. Sanoisin kuitenkin, että vastaan, sillä minä ainakin antaisin hevoselleni yhden vapaapäivän viikossa, vaikka se kilpailisikin.
Lämppärit sopivat vain ravureiksi. Tätä väitettä olen täysin vastaan. Vaikka ravureina niiden rakenne olisi kaikkein paras, löytyy täältä maan kamaralta aika moniakin lämminverisiä, millä ei ole koskaan edes ollut kärrejä perässä. En kuitenkaan sano, että niillä pääsisi minnekkään olympialaisiin, mutta pienissä luokissa ja hyvin koulutettuina lämminveriset voivat pärjätä ihan hyvin.
Kirjoja lukemalla ei opi ratsastamaan. Puolesta. Vaikka lukisit kymmenen ratsastusopasta ja sitten istuisit hevose selkään, niin lyön vaikka vetoa, että sinä et osaa vielä siinä vaiheessa ratsastaa. Toki myös ratsastusoppaiden luku on hyväksi ja sieltä saattaa oppia jotakin, esim. ratsastusradan tiet.

Tässä ratsunani on lämppäri.
Satulavyö tulisi kiristää hitaasti asteittain. Vastaan. Minä en kiristä satulavyötä asteittain, mutta hitaasti sen kiristän. Platiniumilla on joustovyö niin se on helppo kiristää.
Hevosten tulisi saada tarhata ja laiduntaa laumoissa. Puolesta. Kaikille hevosille tämä ei vain sovi, mutta kyllä se nyt vain on niin, että hevoset ovat laumaeläimiä ja niiden kannalta olisi parasta, että ne saisivat elää laumassa.
Selkään tulisi aina nousta hevosen vasemmalta puolelta. Vastaan, vastaan, VASTAAN! Kyllä minä ainakin joskus nousen "väärältä" puolelta ihan harjoituksenkin vuoksi, sillä jos joskus sattuisi semmoinen tilanne, että pitäisi mennä selkään oikealta puolelta, niin kyllä harjoittelu siinä vaiheessa maksaa itsensä takaisin.
Hevosta hoidettaessa tai varustettaessa hevosen tulisi olla aina kiinni. Joillakin vetopaniikkihevosilla, tämä ei onnistuisi, ja jotkut hevoset ovat oppineet karsinassa hoitamisen niin, että niitä ei tarvitse laittaa kiinni, joten olen vastaan.

PPn voi hoitaa, ilman että se on kiinni (tyhjässä tallissa).

Vain kisatulosten perusteella voi sanoa, minkä tasoinen ratsastaja on. Jotkut ratsastajat, esimerkiksi minä eivät ole kilpailleet paljoakaan, tai jopa yhtään. Ratsastajan taso katsotaan hänen taitamillaan liikkeillä/suorittamillaan rataeste korkeuksilla. Vastaan.
Mitä rikkaampi on sitä pidemmälle ratsastuksessa on mahdollista päästä. En osaa sanoa. Ratsastuksessa tarvitaan rahaa, paljon rahaa, mutta myös ratsastajan taitoa. Eikä rahalla voi ostaa taitoja.
Se, miten korkeita esteitä hyppäät, ei kerro siitä, miten hyvä ratsastaja olet. Puolesta. Jos puhutaan esteistä, niin se tyyli on enemmänkin taidoin kerroin. Ja jotkut kouluratsastajat eivät hyppää kuin pieniä esteitä, mutta ovat silti loistavia ratsastajia.


Ennen oman hevosen ostoa ratsastajalla tulisi olla kokemusta joko vuokra- tai ylläpitohevosesta. Puolesta. Kokemus ei ole koskaan pahasta, ja kannattaa kokeilla ensi vaikka ylläpitohevosella, että riittääkö aika, ja raha hevosen pitoon.
On tiputtava vähintään 100 kertaa, ennen kuin voi sanoa itseään hyväksi ratsastajaksi. Vastaan. Eikö hyvän ratsastajan pitäisi juuri kestää siellä hevosen selässä? 
Hevosenomistajan olisi hyvä välillä päästä ratsastamaan muillakin hevosilla kuin vain omallaan. Puolesta. Vaihtelu virkistää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti