tiistai 19. huhtikuuta 2016

Tuleva monteratsastaja?


Aurinkoisuus vaihtui hetkessä kaatosateeseen ja ... RAKEISIIN! 
Jep, niin se tunti alkoi. Vartti kesti tätä sadetta hevosen kiemurrellessa alla. Huono sää oli kiihdyttänyt PPtä mukavasti, ehkä liikaakin. 

Sateen loputtua rupesin ravaamaan ja hain alussa rauhaa raviin. Tein ympyröitä ja menin puomeja pääty-ympyrällä. Askel oli lennokasta ja minun kevennykseni hukassa. PP tuntui hieman jäykältä ja jyrkät käännökset  aiheuttivat lapa edellä - efektin. Tiukat, tukevat ulkoavut auttoivat ja raippa ulkokädessä, lavalla, antoi hyvin tukea tiukkoihin käännöksiin.

Annoin PPn kävellä välissä pari kierrosta ja  taivuttaa kaulaansa. Itse istuin ilman jalustimia jalat satulansiipien päällä leväten. 
Lyhensimme jalustimet lyhyimpään mittaan ja laitoin jalkani jalustinhihnoihin. Otimme parit kolmet ravipätkät minun kokeillesta "montea". Asentoni oli kuitenkin aivan liian pysty, mutta ei PP mitään kovaa ravia mennytkään. Ensimmäiseksi kerraksi tuo oli mielestäni oikein riittävä suoritus. 

Sitten otimme parit mattoharjoitukset, joissa ei ollutkaan mitään ihmeellistä. PP pysähtyi hyvin maton päälle. Toisella matto-pysähdys kerralla PP "seilasi" maton päällä, eli peruutus-eteen-peruutus, mutta kyllä se sitten malttoi pysyä paikallaan.

Lopuksi otimme laukkaa maton yli ja ensimmäisellä kerralla tuli täys floppi. PP juoksi ohi ja pyörähteli kiihtyneenä. Itselle se tuli hieman yllätyksenä, mutta yli päästiin. Otettiin väliin ihan harjoitukset eka käynnissä maton yli ja sitten ravissa. Kaiken mentyä hyvin otettiin taas laukka ja yli mentiin hypyllä. Toistettiin pari kertaa ja ihan saatiin PP astumaankin matolle laukassa.
Sitten oli loppukäyntin vuoro, jonka jälkeen lähdettiin vauhdilla talliin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti